Itselleni on hyvin tärkeää pystyä näyttämään tunteeni ja pystyä keskustelemaan työkavereideni kanssa. Koen ilmapiirin heti ahdistavaksi jos en voi olla iloita jostakin eilispäivän asiasta tai kertoa surullisia uutisia joka mieltäni painaa. Samalla tavalla haluan rakentaa luottamusta työkavereideni kanssa jotta he voivat kertoa samanlailla asioita minulle. On ollut työpaikkoja jossa saanut pidätellä itkua päivät pitkät kun on tapahtunut jotain surullista kun ei ole ollut ketään kenen kanssa puhua. Myös on ollut paikka jossa on työkaverit ollut yhtä perhettä ja tunteita näyttänyt itse kukin. Jopa luulisi mielenterveyden kannalta olevan hyvä että ilmapiiri on rento.
-Ite oon ku pesusieni tunteiden suhteen, jos joku on oikee ilonen ni määkin oon jos taas joku alkaa kiukuttelee ni kohta mäki oon äkänen ku ampiainen. -Työporukassa positiivisuus viä yleinsä voiton tai ku porukka tsemppaa ja kannustaa ja ku on kiva tehä ni sit on myös positiivinen.
Omia kokemuksia minulla ei ole tunneälystä liittyen työelämän kokemuksiin kovin paljon. Ainoastaan melkeinpä vain, kun olin ala-asteella apu-opettajana niin piti hieman filtteröidä omia tunteitani ja mitä olin sanomassa lapsille siellä. Ehkä eniten siinä määrin, että piti osata olla kannustava samalla kun oli myös torumisen aihetta, "ensi kerralla tiedät paremmin" -mallisesti. Myöskin muiden työntekijöiden kanssa keskusteleminen maltillisesti sekä rakentavasti samalla.
Artikkelissa on paljon hyviä pointteja. Työkavereilta tarttuu iloisuus, motivaatio ja innokkuus helposti, mutta myös negatiivisuus ja laiskuus sekä huono olo. Mielestäni, jos työkaverilla on huono päivä on syytä olla ärsyttämättä lisää ja työkaverin kannattaisi sanoa, että tänään ei ole hyvä päivä. Taukohuoneessa piikittely toisia kohtaan tai kolmannesta osapuolesta puhuminen pilaa myös helposti mukavan työilmapiirin. Mielestäni on tärkeä olla mukava muille työntekijöille vaikka itsellä olisikin huono päivä tai olla sanomatta mitään, mikäli ei ole mitään hyvää sanottavaa. Hyvä johtaja tosiaankin laittaa työntekijät toimimaan hyvin yhdessä. Työpaikalla työntekijöiden välinen ilmapiiri on erittäin tärkeä olla hyvä.
Olen sosiaalinen, ja työelämässä puhelias, mutta myös hyvä kuuntelemaan. Huonoina päivinä, vedän hymyn korviin, ja koitan olla positiivinen, ettei pahantuulisuus tartu muihin työntekijöihin tai näy asiakkaille ulospäin. Jos kuitenkin on ylitsepääsemättömän vaikea päivä, kerron siitä työkavereilleni, ja sanon että vika ei ole heissä, enkä halua tuoda omia ongelmiani esille työyhteisössä. Olen helposti motivoituva työntekijä, ja myös empatiakykyinen asiakkaiden kohdalla, jos he avautuvat jostain heille tärkeästä asiasta. Töissä yritän kuitenkin mennä järki edellä jos on joku asia, mikä pitäisi hoitaa, ettei se aiheuta työyhteisössä draamaa tai kateellisuutta. Koitan olla aina mahdollisimman positiivinen, ja ajatella, että kaikki hoituu! Jos joku toinen työntekijä tai hänen tekemisensä ärsyttää minua jostain syystä, peitän sen pokerinaamalla, mutta jos hän tekee jotain sopimatonta työpaikalla, sanon siitä suoraan ensin hänelle, silläkin uhalla että ongelmia tulee, jotta saataisiin tiiminä työskentely sujumaan.
- Toisten tunteet tarttuvat itseen. Jos toinen ei tunnista omia tunteitaan niin se helposti purkautuu väärin työpaikalla työkavereihin: - Joku voi tukahduttaa omaa pahaa oloaan hyvin, niin ettei näytä sitä ulospäin tai edes kärsi siitä. Mutta, kun tulee sopiva ärsyke (esim joku tiuskii töissä) niin se voi laukaista tämän pahan olon ja purkautua työkavereihin, vaikka paha olo kumpuaa oikeasti siviilistä. - Pahan olon tunteen tunnistaminen ja ymmärtäminen ja sen ääneen sanominen (esim että "on vähän huono päivä") auttaa selviämään työpäivästä, ja muutkin ymmärtävät ja "antavat armoa". - Joskus myös pelkkä "mitä kuuluu" kysymys voi auttaa toista. Joskus taas se voi olla ikävä kysymys, jollekin jolla asiat ei ole hyvin... - Myös myönteiset tunteet tarttuvat. Positiivinen ja kannustava asenne voi parantaa toisen oloa, jonka päivä on ollut muuten huono.
Olen ollut pitkään siivousalalla töissä erilaisissa kohteissa ja työtehtävissä. Siivoaminen ei ole nyt kovin hehkeää tai miellekästä työtä, varsinkaan kun joutuu tekemään ylitöitä melkein joka päivä ja järjetön kiire, koska firmalla on liian vähän työntekijöitä. Usein myös töitä tehdään pareittain ja kiireen takia tunnelma on kireä ja paineet ja stressitaso kasvaa. Monesti tulee parin kanssa kiistaa ja alkaa suoraan sanottuna vituttaa ja tuntuu, että seinät kaatuu päälle. Parin olemus sekä mieliala ja koko ilmapiiri vaikuttaa työskentelyyn, joko positiivisella tai negatiivisella tavalla. Useimmiten negatiivisella... Useimmiten olen kokenut, että jos työparit ja työtoverit ovat huonoja niin teen töitä mieluummin yksin omissa oloissani. Muuten nautin kyllä yhdessä työskentelystä, jos ilmapiiri on hyvä.
Näppinen Johanna Työelämässä olen empaattinen muita tuöntekijöitä kohtaan. joissakin asioissa se voi olla hyvä puoli ,mutta siinä on myös omat huonot puolensa,kun ajattelee liikaa muiden tunteita. Minuun vaikuttaa myös muiden työntekijöiden tunteet. jos joku on erittäin huonolla päällä tai hyvällä päällä niin tunne tarttuu myös minuun. Ihmisten negatiivisuus varsinkin saattaa tehdä myös minusta pahantuulisen. En kuitenkaan näytä asiakkaille pahaa oloa ja kylvä sitä eteenpäin. Olen aistiherkkä ihminen ja huomaan ympärillä kaikki pienetkin asiat, ihmisten eleet ym. ,joten jo pelkkä tietty katse tai ele jollakin ihmisellä voi jäädä mieleeni ja vaikuttaa mielialaani. Olen kuitenkin oppinut elämäänn asian kanssa ja koitan olla välittämättä huomaamistani negatiivisista asioista.
Välinpitämättömät ja kylmät työtoverit vaikuttavat negatiivisesti työhyvinvointiin. Vaikka toisesta ei henkilökohtaisesti pitäisi, täytyy pystyä normaaliin kanssakäymiseen työyhteisössä. Kohtelias voi olla aina, se ei maksa mitään. Yksi yksinkertainen asia, joka vaikuttaa työilmapiiriin on tervehtiminen. Jos joku ei reagoi toisen tervehdykseen millään tavalla, on se hyvin loukkaavaa ja epäkohteliasta. Tästä minulla on henkilökohtaisia kokemuksia. Samoin kuin toisesta selän takana pahaa puhumisesta.
Sen verran pitäisi jokaiselta neuronormaalilta löytyä tunneälyä ja empatiaa, että osaisi suhtautua työtovereihin asiallisesti. Ei kaikkien kaveri tarvitse olla, mutta toimeen pitää tulla, eikä asioita kannata tehdä tahallaan liian hankalaksi muiden kanssa. Siitä ei hyödy kukaan. Olisi myös hyvä muistaa, että olemme kaikki vain ihmisiä ja teemme virheitä - myös vuorovaikutuksessa. Joskus on pahalla päällä tai väsynyt, kipeä tms. Parempi kuitenkin aina sanoa suoraan jos niin on, vaikkei se olekaan mikään tekosyy, että saa käyttäytyä huonosti. Myös yleisesti epäkohdista kannattaa sanoa. Mieluusti ensin yksilölle, sitten vasta esimiehelle tms.
Asioiden ei myöskään kannata antaa mennä tunteisiin liian voimakkaasti. Pitää huolehtia myös omasta henkisestä hyvinvoinnista.
Omista kokemuksista tiedän miten tärkeä hyvä ilmapiiri on työpaikalla. Motivoitunut, innokas ja iloinen työpari levittää hyvän olon tunnetta, kun taas ärsyyntyny työpari lannistaa myös toisia työntekijöitä. Minulla oli kerran työpari, jonka omat tunteet vaikuttivat aivan liikaa minun työmotivaatioon. Hän oli usein ärsyyntynyt ja kuittaili minulle kaikesta mitä tein. Mutta silloin kun hän oli hyvällä tuulella, niin yhteistyö sujui hyvin. Tämmöinen ilmapiiri on todella raskas, eikä työnteko onnistu hyvin, toisen tunteet vaikuttavat liikaa myös minuun. Itse olen aina tarkka siinä että teen hyvää yhteistyötä, ja vaikka minulla olisi huono päivä, en halua lannistaa toista työntekijää olemalla ilkeä. Huono ilmapiiri tekee työnteosta vaikeeta. Jokaisella pitäisi olla sen verran älyä, että tajuaa olla mukava kaikille. Meidän pitää kuitenkin jaksaa tehdä paljon töitä, ja ihminen ei jaksa huonossa työilmapiirissä.
Olen ollut työpaikalla, jossa työilmapiiri oli kireä ja negatiivinen. Hankalat asiakastilanteet purettiin valittamalla muille työntekijöille. Työpaikkalla oli liian vähän työntekijöitä, joka aiheutti kiirettä ja paineita. Nämä asiat usein purkautui takahuoneessa, kun tiuskittiin ja valitettiin muille työntekijöille.
Olisi ollut parempi, että työntekijät ja esimies olisivat yhdessä miettineet, miten kiireisistä päivistä selvitään yhdessä. Negatiiviset asiat tai ongelmat työpaikalla täytyisi käsitellä mahdollisimman nopeasti ja asiallisesti. Ei juoruilemalla muille työntekijöille tai asiaa pimittämällä. Silloin negatiiviset tunteet ei pääse kertymään yhdelle työtekijälle tai leviämään kaikkiin työpaikalla.
Työntekijöillä on paljon mukavampi olla töissä, kun ilmapiiri on kannustava ja tasa-arvoinen. Työntekijöiden ja työnantajan tulisi miettiä itseään ja omaa tunteiden hallintaa ja tunneälyä. Empaattisuus ja arvostaminen ovat tärkeitä tyäntekijöiden sekä työnantajan välillä.
Entisessä työpaikassani oli kiusaaja/narsisti joka on siellä edelleen. Hänellä oli aina yksi kohde kerrallaan jota hän haukkui ja naljaili hänen töistään ja valehteli kohteestaan. Paikan omistajat uskoivat häntä kun kiusaaja oli ollut paikassa kauemmin kun muut eivätkä nähtneet asiaa vaikka se vain toistui ja toistui.Jouduin itsekkin kohteeksi mutta kestin ja kestin yli puolivuotta ja sitten muserruin täysin ja lähdin sieltä pois ja löysin uuden paikan jossa kaikki on erilaisia persoonia ja kaikkien annetaan olla sellaisia kuin itse halutaan.
1. tekstii kaipaa laajempaa kontekstia toimiakseen kunnolla. kappaleet vaikuttavat hajanaisilta ja irrallisilta, ja jotkin sanavalinnat voisivat olla parempia (esim; tunteet tarttuvat: syyllisyys, vihamielisyys, kateus, pelko ja ahdistus leviävät työyhteisössä, mutta onneksi myös innostus ja motivoituneisuus _lisääntyvät.)
2. Teksti viittaa yksilön oman käytöksen vaikutukseen ryhmän sisäiseen ilmapiiriin, vaikka käytännössä usein jo valmiin ja olemassaolevan ryhmän ilmapiiriin on hyvin hankala tai lähes mahdoton vaikuttaa. Varsinkin jos tulee uutena työntekijänä ryhmään jossa vanhat työntekijät ovat tuttuja/sukulaisia keskenään, on paha mennä kritisoimaan jonkun negatiivista käytöstä tai asennetta, varsinkin pitkäaikaisten ja/tai arvostettujen työntekijöiden.
Työnantajien epäkorrektiin käytökseen on hankala puuttua, varsinkin uutena/nuorena/määräaikaisena työntekijänä, sillä työpaikkaa (huonoakaan) ei halua riskeerata. Tämä aiheuttaa sen, että työnantajat tietävät nuorten olevan epätoivoisia ja suostuvan huonoihinkin työsuhteisiin, -> työnantajien ei tarvitsekaan korjata käytöstään tai työolosuhteita.
Työpaikalla vallitsee usein jo muodostunut ilmapiiri, johon uuden työntekijön on hankala vaikuttaa, varsinkin kun positiivista asennetta helposti käytetään hyväksi.
Jos johdolla ei ole hyviä johtamistaitoja, se vaikuttaa suuresti työpaikan ilmapiiriin. Olen myös huomannut, että monilla työntekijöillä ja pomoilla, ei ole kykyä ottaa vastaan rakentavaa palautetta, asiat otetaan hyvin henkilökohtaisesti, vaikka se ei liittyisi mihinkään muuhun, kuin työasioihin. Naisvaltaisilla työpaikoilla on aina jotain draamaa.. Nykyaikana ollaan jotenkin superherkkiä... Nämä vain huomioita omista kokemuksista.
Itselleni on hyvin tärkeää pystyä näyttämään tunteeni ja pystyä keskustelemaan työkavereideni kanssa. Koen ilmapiirin heti ahdistavaksi jos en voi olla iloita jostakin eilispäivän asiasta tai kertoa surullisia uutisia joka mieltäni painaa. Samalla tavalla haluan rakentaa luottamusta työkavereideni kanssa jotta he voivat kertoa samanlailla asioita minulle. On ollut työpaikkoja jossa saanut pidätellä itkua päivät pitkät kun on tapahtunut jotain surullista kun ei ole ollut ketään kenen kanssa puhua. Myös on ollut paikka jossa on työkaverit ollut yhtä perhettä ja tunteita näyttänyt itse kukin. Jopa luulisi mielenterveyden kannalta olevan hyvä että ilmapiiri on rento.
VastaaPoista-Ite oon ku pesusieni tunteiden suhteen, jos joku on oikee ilonen ni määkin oon jos taas joku alkaa kiukuttelee ni kohta mäki oon äkänen ku ampiainen.
VastaaPoista-Työporukassa positiivisuus viä yleinsä voiton tai ku porukka tsemppaa ja kannustaa ja ku on kiva tehä ni sit on myös positiivinen.
Natalia Salo
PoistaOmia kokemuksia minulla ei ole tunneälystä liittyen työelämän kokemuksiin kovin paljon. Ainoastaan melkeinpä vain, kun olin ala-asteella apu-opettajana niin piti hieman filtteröidä omia tunteitani ja mitä olin sanomassa lapsille siellä. Ehkä eniten siinä määrin, että piti osata olla kannustava samalla kun oli myös torumisen aihetta, "ensi kerralla tiedät paremmin" -mallisesti. Myöskin muiden työntekijöiden kanssa keskusteleminen maltillisesti sekä rakentavasti samalla.
VastaaPoistaArtikkelissa on paljon hyviä pointteja. Työkavereilta tarttuu iloisuus, motivaatio ja innokkuus helposti, mutta myös negatiivisuus ja laiskuus sekä huono olo. Mielestäni, jos työkaverilla on huono päivä on syytä olla ärsyttämättä lisää ja työkaverin kannattaisi sanoa, että tänään ei ole hyvä päivä. Taukohuoneessa piikittely toisia kohtaan tai kolmannesta osapuolesta puhuminen pilaa myös helposti mukavan työilmapiirin. Mielestäni on tärkeä olla mukava muille työntekijöille vaikka itsellä olisikin huono päivä tai olla sanomatta mitään, mikäli ei ole mitään hyvää sanottavaa. Hyvä johtaja tosiaankin laittaa työntekijät toimimaan hyvin yhdessä. Työpaikalla työntekijöiden välinen ilmapiiri on erittäin tärkeä olla hyvä.
VastaaPoistaOlen sosiaalinen, ja työelämässä puhelias, mutta myös hyvä kuuntelemaan. Huonoina päivinä, vedän hymyn korviin, ja koitan olla positiivinen, ettei pahantuulisuus tartu muihin työntekijöihin tai näy asiakkaille ulospäin. Jos kuitenkin on ylitsepääsemättömän vaikea päivä, kerron siitä työkavereilleni, ja sanon että vika ei ole heissä, enkä halua tuoda omia ongelmiani esille työyhteisössä.
VastaaPoistaOlen helposti motivoituva työntekijä, ja myös empatiakykyinen asiakkaiden kohdalla, jos he avautuvat jostain heille tärkeästä asiasta. Töissä yritän kuitenkin mennä järki edellä jos on joku asia, mikä pitäisi hoitaa, ettei se aiheuta työyhteisössä draamaa tai kateellisuutta. Koitan olla aina mahdollisimman positiivinen, ja ajatella, että kaikki hoituu! Jos joku toinen työntekijä tai hänen tekemisensä ärsyttää minua jostain syystä, peitän sen pokerinaamalla, mutta jos hän tekee jotain sopimatonta työpaikalla, sanon siitä suoraan ensin hänelle, silläkin uhalla että ongelmia tulee, jotta saataisiin tiiminä työskentely sujumaan.
- Toisten tunteet tarttuvat itseen. Jos toinen ei tunnista omia tunteitaan niin se helposti purkautuu väärin työpaikalla työkavereihin:
VastaaPoista- Joku voi tukahduttaa omaa pahaa oloaan hyvin, niin ettei näytä sitä ulospäin tai edes kärsi siitä. Mutta, kun tulee sopiva ärsyke (esim joku tiuskii töissä) niin se voi laukaista tämän pahan olon ja purkautua työkavereihin, vaikka paha olo kumpuaa oikeasti siviilistä.
- Pahan olon tunteen tunnistaminen ja ymmärtäminen ja sen ääneen sanominen (esim että "on vähän huono päivä") auttaa selviämään työpäivästä, ja muutkin ymmärtävät ja "antavat armoa".
- Joskus myös pelkkä "mitä kuuluu" kysymys voi auttaa toista. Joskus taas se voi olla ikävä kysymys, jollekin jolla asiat ei ole hyvin...
- Myös myönteiset tunteet tarttuvat. Positiivinen ja kannustava asenne voi parantaa toisen oloa, jonka päivä on ollut muuten huono.
- Anette Karlsson
Olen ollut pitkään siivousalalla töissä erilaisissa kohteissa ja työtehtävissä. Siivoaminen ei ole nyt kovin hehkeää tai miellekästä työtä, varsinkaan kun joutuu tekemään ylitöitä melkein joka päivä ja järjetön kiire, koska firmalla on liian vähän työntekijöitä. Usein myös töitä tehdään pareittain ja kiireen takia tunnelma on kireä ja paineet ja stressitaso kasvaa. Monesti tulee parin kanssa kiistaa ja alkaa suoraan sanottuna vituttaa ja tuntuu, että seinät kaatuu päälle. Parin olemus sekä mieliala ja koko ilmapiiri vaikuttaa työskentelyyn, joko positiivisella tai negatiivisella tavalla. Useimmiten negatiivisella... Useimmiten olen kokenut, että jos työparit ja työtoverit ovat huonoja niin teen töitä mieluummin yksin omissa oloissani. Muuten nautin kyllä yhdessä työskentelystä, jos ilmapiiri on hyvä.
VastaaPoistaNäppinen Johanna
VastaaPoistaTyöelämässä olen empaattinen muita tuöntekijöitä kohtaan. joissakin asioissa se voi olla hyvä puoli ,mutta siinä on myös omat huonot puolensa,kun ajattelee liikaa muiden tunteita. Minuun vaikuttaa myös muiden työntekijöiden tunteet. jos joku on erittäin huonolla päällä tai hyvällä päällä niin tunne tarttuu myös minuun. Ihmisten negatiivisuus varsinkin saattaa tehdä myös minusta pahantuulisen. En kuitenkaan näytä asiakkaille pahaa oloa ja kylvä sitä eteenpäin. Olen aistiherkkä ihminen ja huomaan ympärillä kaikki pienetkin asiat, ihmisten eleet ym. ,joten jo pelkkä tietty katse tai ele jollakin ihmisellä voi jäädä mieleeni ja vaikuttaa mielialaani. Olen kuitenkin oppinut elämäänn asian kanssa ja koitan olla välittämättä huomaamistani negatiivisista asioista.
Välinpitämättömät ja kylmät työtoverit vaikuttavat negatiivisesti työhyvinvointiin. Vaikka toisesta ei henkilökohtaisesti pitäisi, täytyy pystyä normaaliin kanssakäymiseen työyhteisössä. Kohtelias voi olla aina, se ei maksa mitään. Yksi yksinkertainen asia, joka vaikuttaa työilmapiiriin on tervehtiminen. Jos joku ei reagoi toisen tervehdykseen millään tavalla, on se hyvin loukkaavaa ja epäkohteliasta. Tästä minulla on henkilökohtaisia kokemuksia. Samoin kuin toisesta selän takana pahaa puhumisesta.
VastaaPoistaSen verran pitäisi jokaiselta neuronormaalilta löytyä tunneälyä ja empatiaa, että osaisi suhtautua työtovereihin asiallisesti. Ei kaikkien kaveri tarvitse olla, mutta toimeen pitää tulla, eikä asioita kannata tehdä tahallaan liian hankalaksi muiden kanssa. Siitä ei hyödy kukaan. Olisi myös hyvä muistaa, että olemme kaikki vain ihmisiä ja teemme virheitä - myös vuorovaikutuksessa. Joskus on pahalla päällä tai väsynyt, kipeä tms. Parempi kuitenkin aina sanoa suoraan jos niin on, vaikkei se olekaan mikään tekosyy, että saa käyttäytyä huonosti. Myös yleisesti epäkohdista kannattaa sanoa. Mieluusti ensin yksilölle, sitten vasta esimiehelle tms.
Asioiden ei myöskään kannata antaa mennä tunteisiin liian voimakkaasti. Pitää huolehtia myös omasta henkisestä hyvinvoinnista.
Omista kokemuksista tiedän miten tärkeä hyvä ilmapiiri on työpaikalla. Motivoitunut, innokas ja iloinen työpari levittää hyvän olon tunnetta, kun taas ärsyyntyny työpari lannistaa myös toisia työntekijöitä. Minulla oli kerran työpari, jonka omat tunteet vaikuttivat aivan liikaa minun työmotivaatioon. Hän oli usein ärsyyntynyt ja kuittaili minulle kaikesta mitä tein. Mutta silloin kun hän oli hyvällä tuulella, niin yhteistyö sujui hyvin. Tämmöinen ilmapiiri on todella raskas, eikä työnteko onnistu hyvin, toisen tunteet vaikuttavat liikaa myös minuun.
VastaaPoistaItse olen aina tarkka siinä että teen hyvää yhteistyötä, ja vaikka minulla olisi huono päivä, en halua lannistaa toista työntekijää olemalla ilkeä. Huono ilmapiiri tekee työnteosta vaikeeta. Jokaisella pitäisi olla sen verran älyä, että tajuaa olla mukava kaikille. Meidän pitää kuitenkin jaksaa tehdä paljon töitä, ja ihminen ei jaksa huonossa työilmapiirissä.
Unknown= Amanda Granö
PoistaOlen ollut työpaikalla, jossa työilmapiiri oli kireä ja negatiivinen. Hankalat asiakastilanteet purettiin valittamalla muille työntekijöille. Työpaikkalla oli liian vähän työntekijöitä, joka aiheutti kiirettä ja paineita. Nämä asiat usein purkautui takahuoneessa, kun tiuskittiin ja valitettiin muille työntekijöille.
VastaaPoistaOlisi ollut parempi, että työntekijät ja esimies olisivat yhdessä miettineet, miten kiireisistä päivistä selvitään yhdessä. Negatiiviset asiat tai ongelmat työpaikalla täytyisi käsitellä mahdollisimman nopeasti ja asiallisesti. Ei juoruilemalla muille työntekijöille tai asiaa pimittämällä. Silloin negatiiviset tunteet ei pääse kertymään yhdelle työtekijälle tai leviämään kaikkiin työpaikalla.
Työntekijöillä on paljon mukavampi olla töissä, kun ilmapiiri on kannustava ja tasa-arvoinen. Työntekijöiden ja työnantajan tulisi miettiä itseään ja omaa tunteiden hallintaa ja tunneälyä. Empaattisuus ja arvostaminen ovat tärkeitä tyäntekijöiden sekä työnantajan välillä.
Entisessä työpaikassani oli kiusaaja/narsisti joka on siellä edelleen. Hänellä oli aina yksi kohde kerrallaan jota hän haukkui ja naljaili hänen töistään ja valehteli kohteestaan. Paikan omistajat uskoivat häntä kun kiusaaja oli ollut paikassa kauemmin kun muut eivätkä nähtneet asiaa vaikka se vain toistui ja toistui.Jouduin itsekkin kohteeksi mutta kestin ja kestin yli puolivuotta ja sitten muserruin täysin ja lähdin sieltä pois ja löysin uuden paikan jossa kaikki on erilaisia persoonia ja kaikkien annetaan olla sellaisia kuin itse halutaan.
VastaaPoistaMinna
Poista1. tekstii kaipaa laajempaa kontekstia toimiakseen kunnolla. kappaleet vaikuttavat hajanaisilta ja irrallisilta, ja jotkin sanavalinnat voisivat olla parempia (esim; tunteet tarttuvat: syyllisyys, vihamielisyys, kateus, pelko ja ahdistus leviävät työyhteisössä, mutta onneksi myös innostus ja motivoituneisuus _lisääntyvät.)
VastaaPoista2. Teksti viittaa yksilön oman käytöksen vaikutukseen ryhmän sisäiseen ilmapiiriin, vaikka käytännössä usein jo valmiin ja olemassaolevan ryhmän ilmapiiriin on hyvin hankala tai lähes mahdoton vaikuttaa. Varsinkin jos tulee uutena työntekijänä ryhmään jossa vanhat työntekijät ovat tuttuja/sukulaisia keskenään, on paha mennä kritisoimaan jonkun negatiivista käytöstä tai asennetta, varsinkin pitkäaikaisten ja/tai arvostettujen työntekijöiden.
Työnantajien epäkorrektiin käytökseen on hankala puuttua, varsinkin uutena/nuorena/määräaikaisena työntekijänä, sillä työpaikkaa (huonoakaan) ei halua riskeerata. Tämä aiheuttaa sen, että työnantajat tietävät nuorten olevan epätoivoisia ja suostuvan huonoihinkin työsuhteisiin, -> työnantajien ei tarvitsekaan korjata käytöstään tai työolosuhteita.
Työpaikalla vallitsee usein jo muodostunut ilmapiiri, johon uuden työntekijön on hankala vaikuttaa, varsinkin kun positiivista asennetta helposti käytetään hyväksi.
Emt.
ella toppari.
PoistaJos johdolla ei ole hyviä johtamistaitoja, se vaikuttaa suuresti työpaikan ilmapiiriin. Olen myös huomannut, että monilla työntekijöillä ja pomoilla, ei ole kykyä ottaa vastaan rakentavaa palautetta, asiat otetaan hyvin henkilökohtaisesti, vaikka se ei liittyisi mihinkään muuhun, kuin työasioihin. Naisvaltaisilla työpaikoilla on aina jotain draamaa.. Nykyaikana ollaan jotenkin superherkkiä... Nämä vain huomioita omista kokemuksista.
VastaaPoistafiona
Poista